收聽Pyhimys的Ihminen (Ola Remix)歌詞歌曲

Ihminen (Ola Remix)

Pyhimys, Timo Pieni Huijaus2012年11月19日

Ihminen (Ola Remix) 歌詞

Ihminen (Ola Remix) - Pyhimys/Timo Pieni Huijaus

Written by:Simo Kauhanen/Mikko Kuoppala/Timo Snellman

Voiman tunnos elämäni kunnos voisin pitää huolta mun rungosta

Ei kummost joku pitää huolta mun mummost ku mul on

Kalenteris tungosta

Eipä aikaa ku vaihdetaan paikkaa mä oon vanha tai vainaa

Kaikki meni jo

 

Metsiä raivaan maikkoja vaivaan mä tunnistin taivaan mut seki meni

Jo

 

Liikaa mestoja oppeja estoja kloppein ei kelailtu matkojen kestoja

Liikaa laineja sanottavana usein sanottomana vanhassa parempi vara

Liian tietonen epäolennaisest paineist vatsalaukussani paiseit

Älä odota mun pystyvän tähän oon vaan pystyssä vähän kunnes

Jämähdän

Kuka täällä toisen virheitä oikaisee mä lasken levolleen luojan

Oman ikänsä nähdessään huokaisee mies ja ampuu viestintuojan

Rajat seinät kaatuu päälle tuhlatut ajat mun solut itkee ääneen

Niin paljon niin paljon elämässä on mikä elämättä jäänee

Ah

Etten oo saanut edes kaulaani skrakaa tai kolme reikää laseis

Silti paikat spragaan

Tarpeeks tärpättii koristeeksi norttii ja ku iho on harmaa ja

Silmis sini kortilla

Jos kävelytän pakko dallaa mikäs siinä ku on ruokapyötä ja

Katto pään alla

Leipäjono kasvaa sä kastat pullas kahvii vaik kahvi on laihaa

Ja pullatki vaan pahvii

Mies tarvii ravintoo liikuntaa ja työtä ku sossuralli on vaan

Piilevä syöpä

Ei sitä ite tienny mikä oli haitaks roiskeläpillä ja lonkulla

Laihaks

Peilikuva kysyy mies vai hiiri ku seison housut kintussa kädessä

Predators viiri

Onnellisuus ei oo kahlittuna duuniin vaan terve mieli tarvii terveen

Ruumiin

Yes

Kuka täällä toisen virheitä oikaisee mä lasken levolleen luojan

Oman ikänsä nähdessään huokaisee mies ja ampuu viestintuojan

Rajat seinät kaatuu päälle tuhlatut ajat mun solut itkee ääneen

Niin paljon niin paljon elämässä on mikä elämättä jäänee

Ah

Ei elämä oo reiluu eikä mies vaikka kuinka heiluu pysty

Sitä koskaan reiluksi muuttamaan

Ikuista urheiluu juoksu jonka aika aina voittaa epäreiluu huutakaa ei

Elämä oo reiluu

Eikä vaikka neiti miten heiluu voi sitä uusiksi määrittää

Tiukkoihin liinoihin nuoret jalat kääritään mieli kitukasvunen ihmisyyden vääristää

Ei oo vääristä vääristää pullopohjan koboltti pikkupomon ohjat ja kasvattajan

Sohvat

Heitä homo voltti niin tiedän et oot kunnos nykyajan tungos

On pienen miehen koltti

Panoksena elämä joka halkasee kallon elämältä säästyy se joka paikal

On

Viisaus on aika tyhmyydet tankkaa jokasel on muutama vuosirengas rankkaa

Kuka täällä toisen virheitä oikaisee mä lasken levolleen luojan

Oman ikänsä nähdessään huokaisee mies ja ampuu viestintuojan

Rajat seinät kaatuu päälle tuhlatut ajat mun solut itkee ääneen

Niin paljon niin paljon elämässä on mikä elämättä jäänee

 

Ah